Matkaan

Reittiopas voisi yhdistää voimansa kauppakeskusten yms. paikkojen kanssa, josta ja jonne ihmiset haluavat matkustaa. Netissä voisi olla mainoksia, joihin sijaintinsa syöttämällä saisi tietää nopeimman julkisen liikenteen reitin (tai miksei autoreitinkin, huom Eniro) ko. paikkaan. Ja siellä kauppakeskuksessa voisi olla päätteitä, joihin voisi syöttää määränpäänsä ja saada heti selville millä bussilla kannattaa mennä kotiin.

Yrityspartnerit saisivat tietoa asiakasvirroista sekä näkyvyyttä, ja molemmat osapuolet parantaisivat asiakaspalveluaan.

USB-avain

Avaimet pitäisi saada datapohjaisiksi ja lukot USB-muistitikulla avattaviksi. Tämä mahdollistaisi avainten kopioimisen tietokoneella vaikkapa salasanan avulla. Salasanakontrolli olisi helppo implementoida myös itse lukkoon.

Voisihan avaimesta tehdä langattomankin, mutta USB vain vetoaa minuun sellaisen perustavanlaatuisen "avaimellisuutensa" vuoksi :)

Kännyn profiilit ja tehtävät

Olisi mukavaa, jos kännykässä voisi liittää tiettyihin tehtäviin tai kalenterimuistutuksiin tietyn käyttöasetusprofiilin. Eli esimerkiksi kännykkäni muistuttaisi minua alkavasta palaverista, ja kuitatessani hälyn se kysyisi, otetaanko heti käyttöön Kokous-profiili.

Lapsiystävällisiä kärryjä kehiin!

Onko kauppiailla mitään käsitystä, miten stressaava on yhden aikuisen ostosmatka kahden 2-4-vuotiaan kanssa, joilla jalat toimivat (kun niin haluavat) mutta pää on ihan pyörällä kaupan hulinasta? Voihan toisen periaatteessa laittaa kärryihin toisen kävellessä, mutta sitten ne tappelevat siitä, kumpi saa istua, ja joka tapauksessa istuva osapuoli vaatii päästä pois joka 4. minuutti osallistuakseen kävelijän keksimiin hauskoihin leikkeihin, joissa vedetään hyllyiltä tavaroita pois, juostaan höyrypäisesti pitkin käytäviä jne. Ja sitten kun se juuri vaipoista päässyt ilmoittaa vessahädästä, niin mitäs sitten teet?

Joku ihana ihminen saisi kehitellä markettirattaat, joissa kaksi taaperoikäistä voisi istua yhtä aikaa. Toisen istuimen voisi sijoittaa vaikka kärryn etupäähän ja toisen nykyiselle paikalleen; itse asiassa ei olisi varmaan paha nakki lisätä olemassaoleviin kärryihin istumismahdollisuus sinne nokkaan. Tai olisi edes kunnollinen seisomalauta, jollaisia rattaisiin saa.

Valikoimaa puutarhakalusteisiin

Kaikki puutarhakalusteet ovat nykyään aika lailla samannäköisiä, siistejä ja laadukkaanoloisia puukalusteita puhtain, selkein linjoin. Kaipaan kyllä puutarhakalustevalikoimiin rustiikkityylisiä puutarhakalusteita: vanhaa tai vanhannäköiseksi tuunattua puuta, sellaista ihanan säänharmaata, ja tyylillisesti sellaista talonpoikaisantiikkia. Voisivathan ne olla maalattujakin. Rustiikkityyliin sopisi myös nykyisestä perusterassilaatasta (tiedättehän ne puusälekehikot) poikkeava laatta, joka voisi koottuna näyttää lautalattialta.

Kun nyt ideoimaan lähdetään, niin varmasti kauppansa tekisivät myös romanttisella tyylillä kaiverretut puukalusteet. Ovathan puutarhakaupat pullollaan erinäisiä patsaita, enkeleitä sun muuta romanttista rekvisiittaa, joihin kaluston voisi yhdistää.

Kokoontaittuvat kävelysauvat

Kokoontaittuvia kävelykeppejä on jo: niiden sisällä on naru, joka pitää osaset yhdessä, ja itse keppi on hajotettavissa 3-4 osaseen kuljetusta varten. Samaa ideaa voisi soveltaa kävelysauvoihin.

Tragediavaltuutettu

Joku saisi ryhtyä tragediavaltuutetuksi, jolla olisi valtuudet toimia ihmisten puolesta silloin, kun nämä itse ovat liian shokissa pystyäkseen ajattelemaan tai liian surun murtamia toimiakseen. Läheisen kuollessa olisi monelle helpotus, jos joku muu hoitaisi ilmoitusasiat ja paperityöt Kelan, vakuutusyhtiön, pankin, vainajan työpaikkan/koulun ja muiden vastaavien paikkojen kanssa, irtisanoisi vainajan puhelinliittymän, sopisi tapaamisen hautaustoimistoon, muistuttaisi kuolinilmoituksesta... Turman kohdatessa ulkomailla valtuutettu hoitaisi myös hotelli- ja lentovaraukset, raha-asiat etc. Jos asiakas itse joutuisi vaikkapa äkilliseen sairaalahoitoon, valtuutettu voisi hoitaa laskujen maksamista ja muita juoksevia asioita.

(Ei liene vaikea arvata, mistä tämä ajatus tänään syntyi. Espanjassa lienee vielä monia, joille tämä palvelu olisi tarpeen.)

Luontoa säästävä trendiharrastus

Palatkaamme valaistuksen ajan Ranskaan yläluokan harrastusten pariin. En nyt tarkoita metsästämistä tai ylenpalttisia juhlapitoja, enkä edes LARPpausta jonka edelläkävijöitä mainitut fransmannit olivat, vaan keskustelua. Suunnilleen 1600-luvun puolestavälistä aina Ranskan vallankumoukseen asti (eli 1700-luvun loppuun, jos nyt joku ei satu muistamaan) yläluokan ja osin myös hovin sekä älymystön ehdottomasti tärkein harrastustoiminta oli keskusteleminen. He eivät piesseet suutaan ihan miten sattuu, vaan noudattivat tarkkojen kohteliaisuus- ja sopivuussääntöjen mukaista ihanteellisen sosiaalisen kanssakäymisen mallia välttääkseen ristiriitoja ja aggressioita ja luodakseen sosiaaliseen ympäristöönsä harmonisen, sivistyneen ja ennen kaikkea miellyttävän vireen. Tähän toimintaan liittyi läheisesti äidinkielen täydellinen hallinta ja sen täsmällinen käyttäminen ajattelun apuvälineenä ja ilmaisukeinona.

Keskustelutaito oli ehdottomasti opittava, kuten myös täydellinen äidinkieli; lukuisista keskusteluoppaista huolimatta yleisesti tunnustettiin, että oppiminen oli mahdollista vain henkilökohtaisessa ohjauksessa. Näin keskusteleminen ja siinä osoitettu taito toimi sosiaalisen statuksen ja ryhmäjäsenyyden osoittajana.

Siinäpä uutta trendiharrastusta etsiville luontoa säästävä vaihtoehto!

(Lähde: Benedetta Craveri: The Age of Conversation; tulkinta osin omani.)

Lapsilukko pyöriviin tuoleihin

Pyöriviin nojatuoleihin pitäisi saada lapsilukko-ominaisuus, mieluiten avaimella toimiva jotta tuolin saisi pitävästi lukittua pois "itsetuhoisten" tenavien karusellileikeistä.

Sohvan pitkä elämä

Sohvanpäällisten alkuperäinen ideahan oli suojata sohvan omaa pintaa kulahtamiselta; nyt niiden ikeamainen idea on mahdollistaa sohvan ilmeen uudistaminen pikkurahalla.

Mutta miksi jättää uudistaminen kankaan tasolle? Sohvien irtopäällisiin voisi kiinnittää vähintäänkin "silikooneja", ylimääräistä vaahtomuovia joka esim. korottaisi käsitukia tai selkänojaa tai antaisi koko sohvalle pulleamman muodon. Funktionaalisia lisäkkeitä olisivat sitten eri tukevuuden omaavat istuinosan päälliset: muhkeita pehmukkeita herkkäpeppuisille hedonisteille ja linjakkaita kovikkeita terveellisempää, ryhdikkäämpää asentoa kaipaaville.

Niin, itse asiassa voisi valmistaa myyntiin pelkkiä sohvarunkoja, joihin saisi sitten ostaa mielensä mukaiset, neppareilla tai tarranauhoilla kiinnitettävät päälliset, vähän kuin Stokken Tripp-Trapp -tuoli. Stokke tai Lundia voisi jopa soveltaa moninaisen kokoamisen ideologiaansa sohviin ja tuoleihin ainakin päällysteiden osalta. (Lundian nykyisissä huonekaluissa ei ole jälkeäkään kirjahyllyjärjestelmän muunneltavuudesta.)

Purkinpäälliset

Haluaisin ostaa sellaisia posliini- tai lasiastioita, joihin voisi parahultaisesti sujauttaa kaupoissa myytävät epäesteettiset mutta kätevät pyöreät muovirasiat (eli sellaiset, joissa esim. Valio myy raejuustoa, kermaviiliä jne.). Näin ne voisi naamioida tarjoiluastioiksi. Tarjoilukuoret voisivat olla kartioita, jotta niihin mahtuisivat monenkokoiset purkit, ja joko täysin pohjattomia tai reikäpohjaisia purkin poistamisen helpottamiseksi.

Maustettu paistinrasva

Kiireisille perheenäideille ja sinkuille voitaisiin myydä paistinrasvaa (mieluiten tietysti ehtaa voita :) valmiina pikku kuutioina, joihin on lisätty valmiiksi mausteet kuten curry, sipuli, valkosipuli tms.

Älyhärdelli

Teoriani mukaan älykkäät jääkaapit, ilmastoinnit sun muut eivät myy, koska ne ovat tylsiä. Ihmiset eivät halua vaihtaa ovikelloaankaan, saati sitten kodinkoneitaan, saadakseen toimivan laitteen tilalle kätevämmin toimivan laitteen isolla hinnalla - paitsi jos siitä olisi jotain sosiaalista hyötyä.

Sosiaalisen hyödyn integroiminen näihin uusiin laitteisiin olisi helppoa. Älykoneethan kommunikoivat jo sähköisesti käyttäjiensä kanssa, joten laitetaan ne kommunikoimaan muidenkin kanssa. Ensimmäinen etappi on luoda nettihärdelli, joka toimii käyttöliittymänä kaikille kodinkoneille: jääkaappi, lämmitysjärjestelmä, valot, ilmastointi jne., ehkä turvallisuuden vuoksi supersalattuna myös uuni, kommunikoivat nettihärdellin kanssa raportoiden tilastaan ja ottaen vastaan komentoja. Näin käyttäjä voisi hallinnoida kotiaan, kesämökkiään, vuokramökkiään tms. netin kautta mistä vain. Toinen etappi on mahdollistaa käyttötietojen jakaminen: käyttäjä voi jakaa esimerkiksi tiedot jääkaapin tilasta tai uunin nettikameran kuvan valitsemiensa käyttäjien nähtäväksi Facebookin newsfeedin tapaan.

Ihmiset voisivat muodostaa nettihärdellissä yhteisöjä ja naapurustoja haluamallaan tavalla, joko fyysiseen tai henkiseen sijaintiin perustuen. Kodinhengettäret pääsisivät pätemään nettikameralla, joka näyttäisi aina roskatonta, pölytöntä uunia/keittiötä/takanreunusta. Boheemit opiskelijat ja vähemmän pätevät kodinhengettäret voisivat vertailla homekasvustoja ja pitää viikottaisia tiskivuorikisoja. Kiireiset uraohjukset ja laihduttajat voisivat kilpailla, kenellä on tyhjin jääkaappi; Täydelliset Naiset ostaisivat jääkaappiinsa trendikkäimmät tuotteet ja käyttäisivät uuniaan upeiden ruokaluomusten kypsentämiseen.

Mahdollisia ulkoisia integrointimahdollisuuksia tähän elämän sosiaaliseen hallintajärjestelmään olisivat tietojärjestelmät kirjastoissa (lainat, palautukset, sakot), sähkö- ja vesiyhtiöissä (laskut, maksut, kulutustiedot), luottokorttiyhtiöissä, kauppojen bonusjärjestelmissä, nettikaupoissa...

Pillivesi

Pillimehun ja pillimaidon lisäksi lapsille voisi myydä pillivettä. Lapset juovat pillin läpi mitä vain, jopa terveellisiä juomia. Vesi olisi terveellisempi ja vähäkalorisempi vaihtoehto pillimehulle ja sammuttaa janonkin tehokkaammin.